On normaalia, että lapset osoittavat ajoittain aggressiivista käyttäytymistä kehityksensä aikana. Toiminnot kuten lyöminen, pureminen tai hiusten vetäminen voivat olla osa lapsen tutkimusvaihetta, erityisesti varhaisessa iässä. Jos tällaista käyttäytymistä ei kuitenkaan käsitellä ajoissa, siitä voi kehittyä pysyvä asenne myöhemmässä iässä. Lasten aggressiivisen käyttäytymisen ymmärtäminen ja heidän ohjaamisensa oikeaan suuntaan on tärkeä vastuu sekä vanhemmille että opettajille.
Lasten aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla monia syitä. Näiden syiden ymmärtäminen on ensimmäinen askel käyttäytymisen muuttamiseksi.
Lapset haluavat näyttää voimansa
Pienet lapset haluavat kokeilla fyysistä voimaansa tutkiessaan ympäristöään. Lyöminen, pureminen tai työntäminen ovat tapoja osoittaa voimaa ja tutkia, miten heidän tekonsa vaikuttavat ympärillä oleviin ihmisiin.
Heillä voi olla vaikeuksia ilmaista tunteitaan
Lapset, jotka eivät vielä osaa ilmaista itseään sanallisesti, saattavat näyttää tunteensa fyysisesti. Lapset, joilla on vielä kehittymättömät puhetaidot tai jotka ovat kärsimättömiä ja impulsiivisia, voivat yrittää ilmaista itseään lyömällä, työntämällä tai huutamalla sen sijaan, että puhuisivat.
Huomionhakuisuus
Jotkut lapset voivat käyttäytyä aggressiivisesti saadakseen aikuisten huomion. Jos lapsi huomaa, ettei häntä huomioida, kun hän on rauhallinen, mutta kaikki kiinnittävät huomiota, kun hän lyö tai huutaa, hän voi alkaa käyttää tätä käyttäytymistä huomion saamiseen.
Itsetunnon puute ja tarve todistaa oma arvonsa fyysisellä voimalla
Lapset, joilla on heikko itsetunto tai vähän sosiaalista kokemusta, voivat turvautua fyysiseen toimintaan tunteakseen olonsa vahvaksi. Aggressiivinen käyttäytyminen voi muuttua puolustusmekanismiksi, joka auttaa vahvistamaan heidän asemaansa ryhmässä.
Perhe- ja ympäristötekijät
Joissakin kulttuureissa ja perheissä pidetään normaalina, että pojat ovat fyysisesti aktiivisempia, ja tätä jopa kannustetaan. Ilmaukset kuten ”Poikien pitää olla vähän villiä” voivat vahvistaa aggressiivista käyttäytymistä. Tällaiset asenteet voivat saada lapsen tottumaan ilmaisemaan itseään väkivallan kautta.
Jotta aggressiivinen käyttäytyminen muuttuisi ajan myötä, lapsille on tarjottava sopivia menetelmiä ja oikeaa ohjausta.
Auta lasta ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan
On tärkeää auttaa lapsia tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteensa asianmukaisesti.
Esimerkiksi:
”Kun olet vihainen, voit kertoa minulle, sinun ei tarvitse lyödä.”
”Huomasitko, että satutit minua?”
Tällaiset lauseet auttavat lasta löytämään vaihtoehtoisia tapoja ilmaista itseään.
Älä normalisoi aggressiivista käyttäytymistä
Aggressiivisesti käyttäytyvälle lapselle on asetettava selkeät ja johdonmukaiset rajat. Lauseet kuten ”Lyöminen ei ole oikein.” tai ”Kavereiden satuttaminen ei ole hyväksyttävää.” auttavat asettamaan selkeät rajat. Jatkuvan kritisoinnin ja torumisen sijaan on kuitenkin tehokkaampaa opettaa esimerkillä ja positiivisen käytöksen kautta.
Palkitse positiivinen käyttäytyminen
Lapset haluavat yleensä saada huomiota, kun he käyttäytyvät hyvin. Siksi positiivisen, yhteistyöhaluisen ja ystävällisen käyttäytymisen palkitseminen voi olla erittäin tehokasta. Lauseet kuten ”Leikit tänään todella hienosti ystäviesi kanssa, olen ylpeä sinusta!” voivat motivoida lasta.
Kiinnitä ensin huomiota uhriin riitatilanteessa
Jos lapsi lyö toista, kiinnitä ensin huomiota lapseen, joka sai osuman. Jos reagoit suoraan aggressiiviseen lapseen, et ehkä huomaa, että hän haki huomiota.
Tue ensin uhria ja tarjoa sen jälkeen aggressiiviselle lapselle vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Näytä lapsille vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ongelmia
Lapsille on opetettava muita tapoja ratkaista ristiriitoja väkivallan sijaan.
Esimerkiksi:
”Kun olet vihainen, hengitä syvään ja sano sanoin, mitä haluat.”
”Sen sijaan että satuttaisit ystävääsi, pyydä apua aikuiselta.”
Tällaiset neuvot auttavat lasta oppimaan ratkaisemaan ongelmat ilman aggressiota.
Yritä käsitellä aggressiivista käyttäytymistä ryhmässä
Aggressiivisuuden ongelmaa ei tulisi käsitellä vain kotona, vaan myös ryhmätilanteissa. Koulussa tai leikkiryhmässä lapsi kohtaa erilaisia reaktioita ja seurauksia, jotka auttavat häntä oppimaan sosiaalisesti. Jatkuva rankaiseminen ja toruminen kotona eivät yleensä ratkaise ongelmaa, vaan voivat pahentaa sitä.
Älä leimaa lasta
Lasta ei tule jatkuvasti kutsua ”tappelijaksi”, ”aggressiiviseksi” tai ”ongelmalliseksi”. Jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti muutaman kerran, muut lapset voivat alkaa kutsua häntä sellaiseksi ja välttää häntä. Tämä voi saada lapsen omaksumaan roolin ja lisäämään aggressiivisuuttaan.
Aggressiivisuus lapsilla on käyttäytymistä, joka voi ilmetä ajoittain kehityksen aikana. Tämän korjaamiseksi on ensin ymmärrettävä aggressiivisuuden syyt, autettava lasta ilmaisemaan tunteensa ja tarjottava sopivia vaihtoehtoja oikean ohjauksen avulla.
Sen sijaan, että lasta rangaistaan jatkuvasti, häntä tulisi tukea positiivisten vuorovaikutusten luomisessa ryhmässä. On tärkeää muistaa, että oikeanlaisen ohjauksen ja ajan myötä lapset voivat oppia hallitsemaan tunteitaan ja elämään sopusoinnussa muiden kanssa.